Aina silloin tällöin mediassa hehkutetaan jotain sen hetkistä, trendikästä maailmanlopun ennustusta. On asteroidia, meteoriittia, ilmastonmuutosta yms. Taloudesta löytyy tietysti omat, maailmanlopun ennustuksen tunnusmerkit täyttävät, uutisensa. Trendejä noudattaen, kirjoitan siis itsekin aiheesta:
Dollarin tuleva romahdus
Dollarin romahdusta on ennustettu jo useampaan otteeseen taloushistoriassa, ennustusten kuitenkaan koskaan toteutumatta. Viimeksi vuosien 1993 - 95 välillä, hieman yli 10 vuotta sitten. Viime vuosien tapahtumat ovat nostaneet aiheen jälleen ajankohtaiseksi. Perehdytään hieman siihen, mitä tällä tarkoitetaan, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja miten romahdus vaikuttaa talouteen eri pelaajien näkökulmasta.
MääritelmäRomahduksella tarkoitetaan dollarin arvon äkillistä, ja enemmän, tai vähemmän ennakoimatonta laskua suhteessa muihin valuuttoihin. Tämä on todennäköisesti kaikille triviaalia. Dollarin arvo on tosin ollut trendinä laskeva jo pidemmän aikaa. Kysymys onkin siitä, että kuinka nopea tuo muutos on ja kuinka alas arvo laskee. Edes 70-luvun alun
laskua (kullassa mitattuna) ei voi pitää romahduksena, vaikka se suuri olikin.
Mitkä vaikuttavat70-luvun alkupuolella dollaria painoivat pitkälti samat asiat kuin nytkin. Öljyn hinnan nousu, Vietnamin sota ja vaihtotaseen alijäämä painoivat dollaria alas ja lopulta aiheuttivat vuonna 1975 kultakannasta luopumisen. Jos äskeisestä lauseesta korvataan Vietnamin sota, vaikka sodalla terrorismia vastaan, niin ollaan nykyhetkessä. Öljyn hinta jatkaa nousuaan, joka toki tuntuu kaikkialla, mutta erityisesti USA:ssa, jonka teollisuus ja liikenne lienee varsin energiaintensiivistä. USA:n käymät sodat ja DoD:n rahoitus on pohjaton rahareikä, jonka kuluttamat rahat voisi käyttää paremminkin, esimerkiksi vähentämällä verotusta ja kasvattamalla kulutuskysyntää, jolla on hyvin suuri osuus USA:n bkt:stä.
Nämä kaksi voimaa ovat jokseenkin ennakoitavissa ja siten epätodennäköisiä romahduksen aiheuttajia, vaikkei USA:n sodanjulistuksia välttämättä voi ennalta tietääkään. Kuitenkin DoD:n osuus USA:n budjetista on lyhyellä tähtäimellä varsin vakaa ja siten ennakoitavissa.
Pitkään alijäämäinen vaihtotase on yksi suurimpia dollarin arvon painajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maa elää "velaksi". Se tuo ulkomailta enemmän, kuin mitä sillä on antaa takaisin rahamääräisesti. Dollarin määrä kansainvälisillä rahamarkkinoilla lisääntyy ja sen arvo laskee, kun raha virtaa USA:sta ulos. USA:n suurin kauppakumppani Kiina on kerännyt jo yli biljoona dollaria kaupankäynnistä USA:n kanssa. Samoin Japanilla ja lähi-idän öljymailla on hallussaan suuret dollarivarannot.
Vaihtotaseen epätasapaino on tosin itseäänkorjaava prosessi. Dollarin yhä halventuessa tulevat USA:ssa valmistetut tuotteet entistä halvemmiksi ulkomaiden ostaa, eli USA:n vienti hyötyy halvasta dollarista ja tämä tasapainottaa omalta osaltaan laskua. Tässä mielessä vaihtotaseestakaan ei löydy romahduksen siementä.
Tärkein dollarin arvon "mitta" on kuitenkin markkinoiden luottamus tulevaisuuden dollariin. Täydellisenä fiat-valuuttana dollaria ei enää takaa kulta, eikä mikään muu valtion omaisuus. Niin kauan kuin markkinat uskovat, että dollari on käyttökelpoista vaihtovaluuttaa vielä tulevaisuudessakin, ei romahdusta ole näkyvissä. Jos luottamus menetetään näkyy se nopeana ja rajuna dollarin arvon laskuna kaikkien rynnätessä vaihtamaan dollariomistuksiaan parempiin valuuttoihin. Luottamuksen menetyksen takana voi olla monta syytä. Saattaa olla että syytä ei edes löydetä, mutta itse näkisin sopivan sisä- tai ulkopoliittisen voivan toimia muutoksen katalyyttinä. Tälläiseksi kävisi esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden kuumaperuna, subprime-luottokriisi.
Lisäksi pelissä on mukana dollareilla käytävä öljykauppa, jonka vaikutusta dollarin kokonaiskysynnässä liioitellaan, mutta se saattaakin olla tärkeämpi vaikutuksessaan ihmisten luottamukseen. Iran on jo avannut öljypörssinsä muille valuutoille ja lakannut käymästä kauppaa dollareilla, sekä Venäjällä Putin on useasti esittänyt samanlaisia uhkauksia. Nämä toimet rapauttavat luottamusta ja vähentävät dollareiden kysyntää, mitkä todennäköisesti olivat Ahmadinejadin ja Putinin tavoitteetkin.
Romahduksen vaikutukset
Maailma pyörii tällä hetkellä kahden valuutan varassa; dollarin ja euron. Dollari näistä vanhempana maailmanvaluutan arvon omaavana on edelleen mittavassa käytössä maiden välisessä kaupassa. Se hyväksytään maksuvälineeksi lähes kaikkialla, ellei kaikkialla. Tässä mielessä dollarin äkillisellä romahduksella olisi varsin negatiiviset vaikutukset maailman kaupankäyntiin, kun yhteistä luotettavaa valuuttaa ei enää olisi. Euro, ja tulevaisuudessa Kiinan yuan täyttäisivät tämän aukon, mutta se ei tapahtuisi hetkessä ja sinä aikana kaupankäynnissä näkyisi selkeä notkahdus. Kuinka pitkä tuo aikaväli on, päiviä, kuukausia vai vuosia jää nähtäväksi.
Edellä mainituista syistä dollarilla on vahva edustus myös eri maiden keskuspankkien valuuttavarannoissa. Keskuspankit omistavat toistensa valuuttoja ristiinrastiin ja käyttävät näitä varantoja oman valuuttansa arvon takaamiseen. The Economist mainitsi
artikkelissaan, että 65% maailman valuuttavarannoista on dollareita, varsin mittava osuus siis. Dollarin arvon romahdus merkitsisi valtavia tappioita kaikille dollareita tällä hetkellä suurissa määrissä omistaville, eli keskuspankeille, pankeille yleensä, Kiinalle, Japanille ja lähi-idän öljymaille jne.
Dollarin heikentyminen euroon nähden heikentää euroalueen vientiä USA:han ja dollarin romahdus uhkaisi lopettaa sen lähes kokonaan. USA:n osuus EU:n viennistä on noin
23%, joten dollarin romahtaminen vastaisi ainakin suhteelliselta osuudeltaan suunnilleen Suomen Neuvostoliiton viennin romahtamista 1991.
Edellisistä syistä johtuen dollarin romahtaessa joutuisi maailma syvään lamaan, jonka vieressä kalpenisi
30-lukukin.
Loppu tulee(?)Vaikka romahdukselle näyttäisi olevan edellytyksiä, niin juuri dollarin painoarvo kansainvälisessä kaupassa ja varantovaluuttana saattavat estää sen. Globaalin talouden ja dollareita omistavien tahojen intresseissä kun ei ole päästää dollaria romahtamaan, joten keskuspankit ja valtiot tulevat tarvittaessa tekemään kaiken mitä mahdollisuuksien rajoissa on estääkseen tätä tapahtumasta. Jäljelle jääkin USA:n sisä- tai ulkopoliittiset ongelmat, joihin muilla kuin amerikkalaisilla on vähän sananvaltaa. Sopiva kriisi sisämarkkinoilla (subprime) tai ulkopolitiikassa (lähi-itä), saattaisivat taittaa kamelin selän ja syöstä dollarin syöksyyn.
Subprime kriisin pohjaa ei ole vielä nähty, mutta uskon, että siitä selvitään kohtuu vähin vaurioin. Mitään ulkopoliittista kriisiäkään ei ole näkyvissä entisten lisäksi, toki semmoinen saadaan aikaiseksi tarvittaessa vaikka päivässä, joten uskallan väittää, että saamme nauttia dollarivetoisesta maailmankaupasta vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Laitetaan kello käyntiin ja katsotaan.
Edit 27.12. Jenkeissähän on käynnissä presidentinvaalien alkukierrokset. Jos siellä tapahtuu mitään hämärätekoja, niin rapa lentää ja veri roiskuu. Esimerkiksi jos Ron Paul murhataan, niin tuskin kansa tykkää. Tämä noihin sisäpoliittisiin syihin.